|
Post by Orion on Feb 16, 2018 11:20:26 GMT
Tämän kevään Warhammer fantasy battlen kampanjamuodoksi on valikoitunut tarinakampanja. Nyt siis tarvitaan kaikilta osallistujilta armeija millä pelaa jotta pääsen kehittelemään taustatarinaa ensimmäisille taisteluille. Pistä siis se armeija millä pelaat vastauksena tähän ketjuun.
Mikäli haluat osallistua kamppikseen mutta sinulla ei ole armeijaa niin minä voin kyllä lainata sellaisen, eli siihen voi tägiksi pistää laina-armeija.
|
|
|
Post by Sota-Esa on Feb 16, 2018 18:34:54 GMT
Pelataanko me siis seiskaedikkaa ja saako kuutosedikan armeijakirjoja käyttää ?
Jos näin on, niin Dogs of War minulle.
Täältäkin löytyy sitten lainaan seuraavat armeijat jos haluaa: Empire, Vampire Counts, Orcs & Goblins, Bretonnia.
|
|
|
Post by Orion on Feb 19, 2018 17:28:48 GMT
Kyllä ja kyllä.
Seiskan säännöillä mennään, kirjana saa käyttää joko kutosen tai seiskan kirjaa.
|
|
|
Post by Orion on Mar 12, 2018 19:58:48 GMT
"Kaukana maailman äärissä sijaitsee Kordianin ruhtinaskunta. Tuo valtakunta oli aikanaan hyvin rikas ja sen köyhimmilläkään asukkailla ei ollut puutetta mistään. Tänä yltäkylläisyyden aikana oli varaa panostaa sellaisiin luksuksiin kuin taiteeseen ja kulttuuriin, asioiden kehitykseen ja huippuunsa hiomiseen, sekä taikuuden ja luonnonvoimien valjastamiseen.
Ja kuin kirsikaksi kakun päälle antoi ruhtinas Pieter 4:s teettää itselleen ja uskollisille vasalleilleen voimallisia taikaesineitä joista tarinat levisivät kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Kuitenkaan mikään ei kestä ikuisesti. Kordianin ruhtinaskuntaa ravisti jonkinlainen onnettomuus, ja kaikki yhteydenpito loppui kuin seinään. Alkoi liikkua synkkiä huhuja siitä mitä oli tapahtunut, mutta kukaan ei tiennyt varmaksi mitä oli tapahtunut. Ne jotka lähetettiin katsomaan eivät koskaan palanneet. Vuodet vierivät ja pian kaikki unohtivat tuon upean ajan kun rikkaudet olivat virranneet Kordianinsta. Siitä tuli vain tarina mitä vanhukset kertoilivat lapsenlapsilleen…
…Kunnes joukko seikkailijoita palasi sieltä uskomattomien aarteiden ja vielä uskomattomimpien tarinoiden kanssa. Eipä aikaakaan kun tarinat levisivät niin alhaisten kuin ylhäistenkin keskuuteen, ja erinäiset kunnianhimoiset lordit, sotapäälliköt ja ruhtinaat varustivat joukkonsa matkalle joka tulisi muuttamaan heidän elämänsä perustavanlaatuisesti, tai sitten… No parempi kai olla miettimättä vaihtoehtoa..."
|
|
|
Post by Orion on Mar 12, 2018 20:06:03 GMT
Nyt kukin pelaaja voisi kirjoittaa pienen tarinan omasta joukostaan, sen päälliköstä, sekä mahdollisista alikomentajista ja kenttäjohtajista.
Kun kaikilta ollaan saatu vähän taustaa niin alkaa kilpajuoksu aarteiden ja varsinkin myyttisten taikaesineiden luokse. Tarina etenee noin kerran kuussa, ja pelien tulokset vaikuttavat tarinan kulkuun.
|
|
|
Post by Sota-Esa on Mar 13, 2018 17:38:38 GMT
Battaglione di Bivero (Dogs of War)
*Palkkasoturikenraali Tagliatelle Buenaventura
Buenaventura on palkkasoturipäällikkö joka on niittänyt mainetta kotimaassaan Tileassa ja Rajaparonien mailla. Kerättyään riittävästi mainetta, liittolaisia ja ennenkaikkea rahaa hän on turvannut kotiseutunsa vihollisuuksia vastaan ja on nyt vapaa jahtaamaan Kordianin kätkettyjä aarteita. Hänellä ja tärkeimmillä kapteeneillaan onkin jo Kordialaisia artefakteja ja ne ovat voittaneet hänelle monenmonta taistelua; vielä muutama lisää ja hänen himoitsemansa Dogen titteli Tileassa on taattu. Sivistynyt ja kultturelli kun hän on, Buenaventuran intohimoina on rahan ja vallan lisäksi myös kotimaansa musiikki ja tanssit; tavallisten soturien humalaista riekkumista hän sietää välttämättömänä pahana, mutta armeijan Ogret ovat saaneet kunnian asettua aina vastakkaiselle puolelle telttaleiriä. Taistelussa Buenaventura johtaa edestä, sotahevosensa Bellicosan selässä.
Battaglione di Biveroon kuuluu kaupunkivaltioiden perinteisten seiväs- ja jalkajousimiesten lisäksi väkeä maailman jokaisesta viidestä nurkasta, Sartosalaisia merirosvoja, pohjolan barbaareita, kauko-idän ogreja ym. Tämän uuden löytöretken johdosta paljon uusia toiveikkaita ja vanhoja palkkasotureita on liittynyt hänen armeijaansa, muunmuassa pahamaineinen Vespero's Vendetta. Huhutaanpa lohikäärmeenkin kiertelevän hänen armeijansa yläpuolella ja että Buenaventuran sisäpiiri/sotaneuvosto koostuu seitsemästä vanhan maailman ilkeimmästä miehestä.
*Palkanlaskija Ebenezer Goldbergstein Ebenezer Goldbergstein oli Marienburgin kauppiaskaupungin pahimpia koronkiskureita ja kitupiikkejä. Hän vei köyhiltä perheiltä katon pään päältä, orpolapsilta leivän ja tekohampaat vanhuksilta jos heidän koron korkonsa myöhästyi edes minuutilla. Hänen tiedettiin myös ottavan sokeiden kerjäläisten rahakupeista kolikkoja liimapintaisella hansikkaalla ja levittäneen maagista hometta asuntoihin ostaakseen ne myöhemmin pilkkahintaan (home katosi mystisesti muutaman päivänn päästä kaupanteon jälkeen).
Goldbergstein karkoitettiin Marienburgista koska hän hyvin tehokkaasti pilasin rahanlainaajien ja muiden pankkiyrittäjien maineen häikäilemättömillä liiketoimillaan. Matkatessaan kohti Estaliaa (jossa häntä ei tunnettu)Sartosalaiset merirosvot kaappasivat hänet ja veivät Remasiin orjatorille. Nähdessään torilla kerrankin selkeästi koulutetun oloisen miehen, osti Buenaventura hänet uudeksi palkanlaskijakseen (edellinen joutui melko kirjaimellisesti Ogrejen hampaisiin). Vanhana miehenä hän ratsastaa myös sotahevosen selässä, mutta taistelee silti hurjasti rakkaan rahakirstunsa puolesta.
-Jatkuu seuraavassa jaksossa-
|
|
|
Post by reima on Mar 17, 2018 9:25:24 GMT
Middelmaarin kreivikunta on suurehko kreivikunta Nordlandin luoteisosissa, lähellä Laurelornin metsää. Middelmaarin kreivi on aina ollut heikohko hallitsija, jonka aikana hänen vasallinsa ovat keränneet paljon ylimääräistä valtaa. Hän on jo vanha ja höperö, eikä hänellä ole perillisiä. Lisäksi huhutaan, että hän sairastaa jotakin vakavaa ja parantumatonta tautia. Kreivi tuskin elää enää pitkään. Tilanne on omiaan vasallien väliselle valtataistelulle ja monella vasallilla onkin haaveita omasta kreivikunnasta. Pinnan alla kuohuu jo.
Sir Gwan Hegeler; Sarlonin varakreivi, Middelmaarin sotajoukkojen kapteeni, Hesslerin vapaaherra, Nordlandin pääri ja Middelmaarin kreivin vasalli -
Gwan Hegeler syntyi Middelmaarin kreivikunnassa tilattoman aatelisen pojaksi. Kyllästyneenä alhaiseen asemaansa ja tuuduttaavan elämäänsä hän lähti aikuistuttuaan Marienburgiin. Kokeiltuaan kauppiaselämää huonolla menestyksellä, hän päätyi palkkamiekaksi. Hän saavutti mainetta taktikkona ja päätyi Tileaan erään palkkasoturirykmentin kapteeniksi. Siellä hän tapasi Nelanin. Hegeler alkoi opiskelemaan sotastrategiaa ja sotahistoriaa, sillä osasihan hän aatelistaustansa vuoksi lukea. Saavutettuaan menestystä hän palasi synnyinseudulleen Middelmaariin.
Middelmaarin kreivi nimitti hänet sotajoukkojen varakapteeniksi, mutta hän kohosi nopeasti kapteeniksi. Hän alkoi nopeasti modernisoimaan sotajoukkoja. Hän hankki Nulnista mustaruutiaseita ja tykin ja palkkasi osaavat kouluttajat niiden käyttöä opettamaan, tai tykin tapauksessa, niitä käyttämään. Hän myös varusti keihäsmiesrykmentin tilealaisen mallin mukaan tehdyillä jopa viisi metriä pitkillä seipäillä. Hegeler voitti kreiville useita tärkeitä taisteluja ryösteleviä petomiehiä ja kapinoivia vasalleja vastaan. Kiitollinen kreivi myönsi hänelle varakreivin arvon ja Sarlonin läänitykseksi. Muut kreivikunnan aateliset pitävät Hegeleriä nousukkaana, jolla on liikaa valtaa, mutta koska hän on kreivin suosiossa niin heidän kätensä ovat toistaiseksi sidotut.
Hegelerin nälkä on kasvanut syödessä ja hän on yhä kunnianhimoisempi. Hän on päättänyt ottaa kreivikunnan haltuunsa vanhan kreivin kuoltua. Sen luulisi olevan helppoa, onhan hänellä armeijan tuki. Silti muiden vasallien negatiivinen reaktio tulevaan vallanottoon huolestuttaa Hegeleriä. Entäpä jos he saavat läheisten kreivikuntien tuen. Hegeler haluaa varmistaa tulevan voittonsa ja kuultuaan entisen Kordianin ruhtinaskunnan taikaesineistä ja rikkauksista, hän pyysi kreiviltä lupaa varustaa sotajoukkonsa ja lähteä Kordianiin. Kreivin nimissä tietenkin.
Nelan –
Armeijan pääkokki ja palkanlaskija. Tunettu laajalti keittotaidoistaan, joista lisänimikin on peräisin. Laskentataidot eivät ikävä kyllä yllä läheskään samalle tasolle. Nelan on sotajoukon ainoa puolituinen ja Sir Gwan Hegelerin hyvä ystävä. Nelan on kotoisin Mootlandista, mutta kyllästyi nopeasti provinssin rauhaisaan elämänmenoon. Hegeler ja Nelan tapasivat Hegelerin Tilean aikoina heidän taistellessaan samassa rykmentissä.
Gwan Hegeler arvostaa Nelania ja luottaa tähän, toisin kuin lähes kaikki muut Sarlonin aateliset. Kreivi sietää häntä, mutta monet muut eivät edes yritä peittää avointa halveksuntaansa. Eräs pahimmista Nelanin kritisoijista on Middelmaarin päävelho Hasso Lach.
Lordi Hasso Lasch; Narfortin varakreivi, Middelmaarin päävelho, Forstelin vapaaherra, Nordlandin pääri, Korthalin lordi ja Middelmaarin kreivin vasalli –
Hasso Lach on Middelmaarin päävelho ja kreivin neuvonantaja ja ystävä. Hasso vastustaa Gwan Hegeleriä pitäen tätä nousukkaana. Hän varoittelee kreiviä antamasta Hegelerille liikaa valtaa ja liian korkeaa asemaa. Hasso haluaisi siirtää Middelmaarin sotajoukkojen komennon jollekulle luotetummalle korkealle aateliselle, sillä hän ei luota Hegelerin uskollisuuteen. Hasso pelkää aiheellisesti, että Hegeler saattaa kreivin kuoltua yrittää ottaa kreivikunnan omaan hallintaansa ja savustaa vastustajansa, kuten hänet, ulos tärkeistä viroistaan. Hasso vieroksuu myöskin Hegelerin ”ryöväripuolituista”.
Hasson isä oli Korthalin paroni ja Middelmaarin kreivin vasalli hänkin. Hasso oli toinen poika, joten hän ei perinyt aatelisarvoa. Hän ei kuitenkaan liittynyt ritarikuntaan, kuten moni kohtalontoverinsa, vaan lähti opiskelemaan taikuutta. Hän opiskeli Altdorfin arvostetuissa magiaopistoissa, mutta palasi varttuneella iällä Nordlandiiin ja kreivi nimitti hänet varakreiviksi. Hän on kirjaviisas ja älykäs.
Hänen neuvonsa ovat olleet kreiville usein kullanarvoisia, vaikka kreivi ei häntä ole Hegelerin asiassa aina kuunnellutkaan. Kreivi kuitenkin suostui hänen vaatimukseensa päästää hänet mukaan Hegelerin sotaretkelle Kordianiin. Hasso haluaa lähteä varmistamaan ettei Hegeler yritä itse hyötyä löytämistään aarteista ja taikaesineistä ja ettei hän saavuta liian suurta valtaa. Ehkä Hegeleriä voisi myös kohdata jokin yllättävä onnettomuus.
Armeijana Empire
|
|
|
Post by terisan on Mar 19, 2018 15:11:04 GMT
Maailmanreunan vuorten syrjäisissä pohjoisosissa menestyi kerran eräs kääpiöiden linnoituskaupunki. Heidän vaurautensa perustui suuriin kaivoksiin, taidokkaasti kaiverrettuihin ja syvälle kantautuviin, joista nostettiin silmän kantamattomiin kultaa. Muutama vuosikymmen sitten suuri linnoitus kaatui korruptoivan kaaoksen ja tuhatpäisten hiisijoukkioiden päättymättömiin hyökkäyksiin. Sen raunioista kuitenkin nousi kahakoinnin ja tuhon jälkeen vielä yksi soturi, kuin ihmeen kaupalla selvinneenä. Paikallisen lordin oma poika, hävinnyt ja nöyryytetty Gruduk Ahjonyrkki.
Nähden, ettei hänellä olisi enää tulevaisuutta pohjoisilla alueilla, päätti hän matkustaa etelään kohti kääpiöiden ikivanhaa pääkaupunkia. Vaellellessaan läpi kaikkien muiden matkan varrella sijaitsevien asutusten, kaivosten ja kaupunkien, otti hän vastaan kaikenlaista työtä selvitäkseen. Lähinnä hän harjoitti palkkasoturin toimea. Pikkuhiljaa hänen ympärilleen alkoi kerääntyä joukko seuraajia, johtui se sitten hänen entisestä asemastaan, tai keskinkertaista paremmista taistelutaidoistaan. Heille oli käynyt enemmän tai vähemmän samankaltainen epäonni, eikä muuta toivoa ollut. Suuremmalla joukolla hän jatkoi ja otti vastaan isompia ja isompia työkeikkoja. Pian hänen rinnallaan toimi iso liuta kunniakkaita ja taistelun takomia aseveljiä, jotka seuraisivat häntä minne vain.
Ryhmä on täynnä nuoria ja innokkaita yksilöitä, mutta luottavat silti vanhaan ja testattuun aseistukseen. Ruuti on heidän mukaansa muutenkin liian kallista. Ryhmän toiseksi johtohahmoksi on muodostunut riimuseppä Srigman Myrskyäjä, jonka apu on ollut mittaamattoman arvokasta ryhmän toiminnalle elintärkeiden riimujen ylläpidossa, ja nyt hänellä on vielä enemmän työtä uuden sotakoneyksikön kanssa. Täytyyhän jonkun varmistaa, että niiden vasamat pysyvät liekeissä.
Oli täysin sattumaa, että Grudukin korviin kantautui huhu entisestä ihmisten valtakunnasta, jossa vauraus ja maat odottivat ottajaansa. Näettekös, häneen oli kasvanut ajan myötä hinku ja pakkomielteisyys asettua paikoilleen ja luoda jälleen vakaa, voimakas linnoitus esi-isiensä mallin mukaan. Vähät välittäen alkuperäisen valtakunnan tuhon syistä, hän varusti seuraajaryhmänsä retkikunnaksi ja otti suunnaksi Kordianin. Hän menisi joko valtaan tai hautaansa, mutta kumpaan vain taistellen.
Armeija siis kääpiöt
|
|
|
Post by ihmisjaakko on Mar 29, 2018 20:27:27 GMT
Ruttoisä Ku'gathilla oli ongelma. Hänellä oli huutava pula kuolevaisista koekaniineista ja erinäisistä eksoottisista elimistä ja ruumiinosista, joita hän tarvitsi kehitelläkseen uusia sairauksia. Hän ei kuitenkaan voinut lähteä kuolevaisten maailmaan hakemaan varastontäydennystä, koska Tzeenchin vatipäät paukuttivat Nurglen kartanon ovia ja sytyttivät edesvastuuttomasti avotulia Mätänevään Puutarhaan. Toisin sanoen Tzeenchin ja Nurglen välillä oli meneillään sota ja Ku'gathia tarvittiin vetämään Muutoksen herroja nokkaan. Näillä sodilla oli joskus taipumuksena venyä vuosisatojen mittaisiksi ja etenkin silloin, kun Nurglen voimat olivat vähän heikommassa jamassa, ja tuollainen tilanne oli myös nyt.
Kerran, kun Ku'gath oli höyhentämässä erästä Tzeenchin vasallia, kertoi tämä Ku'gathille salaisuuden vastineeksi henkensä säästämisestä. Monen kirjava demoni kertoi Ku'gathille kuolevaisten maailman Kordianin ruhtinaskunnasta, jonne pian suuntaisi sotajoukkoja kaikkialta maailmasta, koska tuhoutuneessa ruhtinaskunnassa oli tiettävästi läjäpäin aarteita ja taikaesineitä odottamassa löytäjäänsä. Ku'gath ilahtui tiedosta niin, että murskasi demonin puolivahingossa jalkansa alle. Tuosta paikasta kuolevaisten maailmassa saisi nopeasti kerättyä paljon kaikenlaisia kuolevaisia kartanon varastoihin. "Sotakin sujuisi paljon sutjakammin, kun voisin kokeilla uusimpia luomuksiani käytännössä," Ku'gath myhäili. Hän kuitenkin arvasi, että vanha kierosilmä Tzeench oli saattanut tämän tiedon Ku'gathin homekorviin tarkoituksenaan houkutella Ku'gath pois Nurglen mailta. Niinpä Ku'gath antoikin vankien ja materiaalienkeruutehtävän vasallilleen G'rithagrebleg Pahan Hajuiselle.
G'rithagrebleg Pahan Hajuinen, Nurglen airut, Ku'gathin vasalli.
Liekö sattumaa vai ei, G'rithagrebleg oli edellisessä elämässään Kordianin ruhtinaskunnan asukas. Millaisia muistoja tämä matka Kordianiin hänessä tuleekaan herättämään? Todennäköisesti ei minkäänlaisia, sillä G'rithagrebleg unohti aiemmasta elämästään kaiken menettäessään sielunsa Nurglelle.
Nykyään G'rithagrebleg tekee sitä mitä muutkin Nurglen vähäisemmät demonit: yrittää epätoivoisesti pitää yllä jonkinlaista järjestystä ja kuria Nurglen riveissä. Sen lisäksi hän on eräänlainen Ku'gathin luottomies tai juoksupoika; Ku'gath teettää hänellä kaiken, mitä ei itse ehdi tehdä, kuten vangeista ja materiaaleista huolehtimisen, kirjanpidon, jne. Hän myös johtaa Ku'gathin lähettämää demoniarmeijaa, johon kuuluu Nurglen demonien lisäksi muilta kaaosjumalilta vangittuja ja Nurglen tahtoon alistettuja demoneita. G'rithagrebleg tietää niiden jokaisen nimen ja pitää niitä siten tahtonsa alaisina.
S'hitfuokshiit Raivohullu, Khornen airut, G'rithagreblegin vasalli.
S'hitfuokshiit on Ku'gathin elossa selvinneistä demonikoekaniineista vahvin. Vaikka onkin voimakas Khornen demoni, ei hän voi kuin totella Grithagreblegiä, joka tietää hänen oikean demoninimensä. Hän vihaa G'rithagreblegiä ja Ku'gathia koko olemuksellaan. Myös hänen tehtävänsä saa hänet vihasta sekaisin, sillä eläviltä vangeilta ei voi viedä kalloja tappamatta näitä. (Hän tietää tämän, koska on monasti yrittänyt sitä.) Hän johtaa muita kohtalotovereitaan taistelussa, ratsastaen juggernautillaan Mörssärikarjulla.
|
|
|
Post by Orion on Apr 6, 2018 12:19:27 GMT
Skriigah Whitecoat istui työpöytänsä ääreen lukemaan raporttia jonka Rautatriadi, Clan Bonegnawersin vakoojaverkoston johtajaveljekset olivat hänelle lähettäneet. Siinä kerrottiin Kordianin ruhtinaskunasta suurine rikkauksineen, ja mikä tärkeämpää voimakkaine taikaesineineen. "Tätä tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä" ajatteli Skriigah, "Clan Bonegnawersin mahti on heikentynyt viime vuosina käytyjen sisäisten sotien ja juonittelujen jälkeen, mutta moisten taikaesineiden avulla olisi mahdollista nousta takaisin vanhaan asemaan, tai jopa nousta muiden warlord claanien yläpuolelle. Nyt täytyy vain saada vakuutettua Crueetch Deathlasher sotaretken tärkeydestä." Crueetch oli vasta vähän aikaa sitten noussut Clan Bonegnawersin johtoon, kun edellinen johtaja oli kuollut epämääräisissä olosuhteissa, eikä hän vielä tuntenut Skriigahia tarpeeksi hyvin luottaakseen tähän. Skriigah kyllä tunsi riittävän hyvin Crueetchin ja juuri siksi osasi olla luottamatta tuohon arvaamattomaan, julmaan ja väkivaltaiseen sotapäällikköön. Suora ehdotus ei ehkä toimisi, joten täytyisi taas turvautua oveluuteen. Vielä Skriigahille uskollisen Rautatriadin avulla hän voisi tiputella vähitellen tiedonmurusia Crueetchin saataville, jolloin hän saattaisi itse päästä toivottuun lopputulokseen. Mutta sitä odotellessa hän kävisi jo itse toimeen. Niin monta kirjettä kirjoitettavana, niin monta asiamiestä ja vakoojaa lähetettävänä, mutta vain niin vähän aikaa ennen kuin muutkin klaanit saisivat vihiä asiasta...
Ei mennyt viikkoakaan kun Clan Bonegnawers oli mobilisoitu. Crueetch Deathlasher oli odotettua helpompi saada manipuloitua uskomaan että koko tämä sotaretki oli hänen ideansa. Joukot kulkivat pitkin tunneliverkostoja nopeudella johon harva maanpäällä kulkeva armeija pystyisi. Crueetch oli varma että hänen joukkonsa ehtisivät paikalle hamuamaan rikkauksia ennen ihmisiä, kääpiöitä, tai muita kansoja joita kaikkia kohtaan Crueetch Deathlasher tunsi vihaa ja halveksuntaa, ja jotka hän päivittäisissä raivonpuuskissaan vannoi tuhoavansa lopullisesti. Mutta hän ei tiennyt että Skriigah oli lähettänyt itselleen uskolliset etujoukot jo useita päiviä aikaisemmin, varmistamaan tietysti aarteet Clan Bonegnawersille, ja jos nyt muutama taikaesine sattuisi päätymään hänen henkilökohtaisiin kokoelmiinsa niin Crueetchin ei tarvitsisi tietää asiasta...
|
|
|
Post by j3rez on Apr 7, 2018 13:53:50 GMT
Zorgoi III söi ihmisen käsivartta, kuin kanan koipea ja kuunteli leirinuotion ääressä balladeja suurista örkkisotureista. Hän oli kateellinen noille, jotka olivat todistaneet arvonsa päällikkönä ja taistelijana. Zorgoin yksi alikomentajista istuutui Zorgoin viereen virne naamallaan, kuin tällä olisi jokin salaisuus. Ja tuokos suututti Zorgoita. “No, mitä?” Zorgoi kysyi. Ja vastaus, jota Heimonsa tuore johtaja oli kauan odottanut: “Tiedustelija löysi ryhmän seikkailijoita, jotka tulivat Kordianin valtakunnan rajoilta…” Zorgoi muisti isoisänsä puhuneen jostakin Kordianista...
Eikä aikaakaan kun sotajoukot kohti uusia taisteluita oli varustettu lähtövalmiiksi.
[Sori et on lyhyt, en oikein keksi mitään.]
|
|
|
Post by Orion on Apr 18, 2018 16:17:43 GMT
Nyt kun armeijat ovat matkalla kohti Kordianin ruhtinaskuntaa on aika ensimmäisten taistelujen. Koska armeijoiden etujoukot törmäävät toisiinsa yllättäen on skenariona Meeting engagement. Armeijoiden välissä on alussa vain 18 tuumaa, muuten taistellaan normaalisti. Pelaajat sopivat pelin keskenänsä, ja kirjoittavat sen jälkeen pelistä pienen raportin tänne. Pelaajat saavat keskenään sopia minkä kokoisen pelin pelaavat, mutta koska kyseessä on etujoukkojen kohtaaminen niin pelin koko kannattaa pitää suhteellisen pienenä.
|
|
|
Post by leevi on Apr 18, 2018 19:56:42 GMT
High Elves
Mage Anangoth Athael syntyi Ulthuanissa Aetainen kuningaskunassa. Hän syntyi sairaana ja fyysisesti heikkona. Mutta jo nuorena monet huomasivat hänen kykynsä käyttää taikuutta. Joten heti kun hän oli tarpeeksi vanha hän lähti kuuluisaan White Tower of Hoeth opiskelemaan taikuutta. Siellä hän tutustui High Loremaster Teclikseen joka oli myös fyysisesti heikko. Sillä ollessaan Teclis opetti hänellä miten hallita taikuutta ja miten selvitä hänen heikkoudestaan. Vuosien kuluessa hän oppi enemmän taikuudesta kun hän olisi koskaan uskonut. Mutta sen mukana tuli myös halu oppia vielä enemmän. Anangoth halusi olla enemmän kuin tavallinen velho hän halusi olla itsekin High Loremaster. Ongelmana oli se että vaikka hän oli vahva taikuudessa hän tiesi ette Teclis, ja muut korkea arvoiset velhot ovat paljon voimakkaampia kuin hän. Ilman jotain ihmettä hänestä ei koskaan voisi tulla High Loremaster. Joten hänen piti miettiä mistä hän voisi löytää tietoa mitä jopa Teclis ei tietäisi. No se tuntui mahdottomalle kunnes eräänä ilta Tor Finussa Hän tapasi vanhan ystävän Faelang Spellus paikallisen aatelisen poika. Joka kertoi hänellä Kordianin ruhtinaskunnan legendasta. Ja seikkailijoista jotka olivat tuoneet mukanansa aarteita, taidetta ja munaisi kääröjä. Faelang Spellus näytti yhden näistä kääröistä jonka hän oli saanut kauppiaalta. Kun Anangoth näki tämän hän tiesi heti että näitten kääröjen ja niiden tietojen kanssa hänestä voisi tulla High Loremaster Hän kysyi Faelangilta. "että onko hänellä lisää näitä kääröjä." Hän vastasi. "että ei mutta kuulemma niitä on vielä paljon Kordianissa." Tämän jälkeen Anangoth sanoi että. "olisiko hän kiinnostunut lähteä Kordianin ruhtinaskuntaan." Johon hän sanoi. "Että kyllä, sen takia minä tulinkin tänne kysymään sinua Anangoth, minulla on pieni armeija ja laivasto jo valmiina, Joten lähdetkö mukaan." Johon Anangoth vastasi hymyilen. "Milloin on lähtö."
Joten Niin Anangoth, Faelang ja pieni armeija haltioita lähtivät Kordianin ruhtinaskuntaan etsimään rikkauksia että muinaisia loitsuja. Mutta löytäisivätkö he sitä mitä he haluavat vai ei no se riippuu jumalista
|
|
akrr
Tulokas
Posts: 1
|
Post by akrr on Apr 22, 2018 9:22:14 GMT
Kääpiöjoukkojen tiedustelukomentaja Barak Grimbulsson kuulee Kordianin aarteista. Hän lähettää tiedustelujoukkonsa matkaan. Vastaan Kumpumetsän laaksossa tulee kuitenkin vastaan Skaven-tiedustelujoukko. Kääpiöt ovat juuri laaksossa kun Skaven-joukko vyöryy yllättäen tunnelista suoraan kääpiöitä päiten. Kääpiöt taistelevat vastaan urheasti, mutta eivät silti voi mitään yli kaksinkertaiselle ylivoimalle. Vain Barak ja mainarit ehtivät takaisin luolastoon ja lukitsevat luolan portin. He raportoivat tiedustelutiedot ja kääpiöt rupeavat valmistautumaan isompaan retkikuntaan, että vastustajat voidaan päihittää.
|
|
|
Post by Sota-Esa on May 2, 2018 17:32:23 GMT
Tagliatellen tiedustelijat havaitsivat kääpiöiden throngin saapuvan vuorilta tasaista vauhtia kohti vartiotornia josta voisi helposti valvoa paluureittiä kotiseudulle Tileaan. Kääpiöiden kanssa neuvotteleminen on kuin puhuisi vuorelle ja palkkapäiväkin oli pian miehistölle tulossa joten Tagliatelle päätti hoitaa kaksi asiaa kerralla: Vallata tornin ennen kääpiöitä ja hankkiutua eroon ogreista ja pohjalaisista berserkeistä ennenkuin heille täytyy maksaa.
Koko armeijan mobilisoiminen veisi liikaa aikaa ja siispä palkkasoturikenraali meni kevyen etujoukkonsa kanssa ottamaan kääpiöitä vastaan. Edellämainittujen joukkojen lisäksi hänellä oli mukanaan nopeiten valmiiksi itsensä saanut keihäsosasto, muutama sartosalainen merirosvo ja kuuluisa Voland ritareineen joiden kanssa hän ratsasti taisteluun.
Ogret ja berserkit odotetusti tuhoutuivat kääpiöiden sotakoneisiin, mutta epäonnekseen yli-innostuneet kääpiöt ampuivat uudella urkupyssyllänsä kunnes se ylikuumeni ja räjähti. Sartosalaiset häiritsivät kääpiöiden taistelulinjaa kunnes keihäsmiehet olivat päässeet asemaan ja ritarit kiertämään varsijousikääpiöiden kimppuun ja siitä jatkoivat nuoren kääpiöthaanin osaston selustaan samalla kun keihäsmiehet iskivät edestä. Viimeisellä hetkellä kääpiöjohtajan hermo petti ja he irtautuivat taistelusta jättäen jäljelle jääneet quarrellerit oman onnensa nojaan.
Taistelun jälkeen pystyssä olleet kääpiöt kerättiin yhteen ja Tagliatelle teki heille tarjouksen: kääpiöt vannovat toimivansa hänen tykkimiehistönään ja varsijousiampujina tämän kampanjan ajan tai heistä tulee örkkien ja goblinien rehua. Rahapalkka kelpasi kääpiöille jotka tunsivat tulleensa petetyksi nuoren thaanin toimesta. Tätä thaania ei kuitenkaan taistelun jälkeen löydetty; jokatapauksessa pakenemisen aiheuttama häpeä on varmasti hänelle suuri, tulleeko hänestä myöhemmin Surmaaja joka vannoo kostavansa Tagliatellelle ?
|
|